Osaisiko kukaan viissata eurooppalaista verkkokauppaa josta voisi ostaa #ATK-komponentteja? Huokeus ja luotettavuus ei haittaa.
Olen ennen käyttänyt Amazon.de:tä, lähinnä helppouden ja nopeuden vuoksi.
“Yksityisyytesi on meille tärkeää”, sanoo evästetiedote. Ja perässä litania selitystä siitä, että miksi mainostajille jne. näitä tarvitaan.
Eikö sitten saman tien voisi jättää kolmannen osapuolen evästeet pois, jos kerran yksityisyyteni on heille tärkeää?
Mikäköhän olisi mahdollisimman epätyhmä tapa kuljettaa c++-resursseja lisp-ilmalukon lispimmällä puolella? Kääriä raa'at pointterit fixnumeiksi? Dumpata oliot johonkin taulukkomuotoiseen c-tietorakenteeseen ja palauttaa lispille tän taulukon indeksejä fixnum-käärittyinä handleina?
ja lisäksi tää on johonkin dnf:ään tai millä winupdatella jengi nykyään pätsääkään binäärejään windowsissa verrattuna HIDAS
Asensin läpäl gcc:n saadakseni erilaisia virheilmoituksia, koska en ymmärrä miksei clang näe symboleita jotka on ihan selkeästi määritelty ylempänä, ja tässä gcc:tä asennellessaan brew päätti asentaa tai päivittää mm. SDL:n ja QT:n.
”Turvapuhelin oli pois käytöstä noin puolitoista tuntia.
Hitaus aiheutti myös esimerkiksi avosairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa ruuhkaa hoidon tarpeen arvioinnissa ja pidempiä käsittelyaikoja.
Verkkoliikenteen hitautta aiheutti yhtäaikaisista Windows -käyttöjärjestelmäpäivityksistä johtunut verkon tilapäinen kuormitus.”
https://www.hyvaks.fi/uutiset/turvapuhelimien-toiminnassa-oli-aamulla-hairio
Jos prokrastinoisitte elämää ohjelmoimalla 2d-tilekarttamoottoreita, jotka tallentavat "ajettavat" peliprojektinsa sqlite-tiedostoina, niin kuinka hanskaisitte skriptit? Tehdäkkö peliengineen repl-socketin rinnalle myös skriptisocket ja hakkeroidakko emacs hakemaan ja tallentamaan skriptit sieltä, vai tehdäkkö engineen vaan -export-scripts ja -import-scripts -vivut, jotka tekisivät työtä käskettyä tiedostojärjestelmän ja sqliten välillä?
Siirtymä tilasta "en osaa edes sqlää viimeiset 16 vuotta on ollut pelkkää valetta" tilaan "ai tuolta se joinaa koko universumin näihin tuloksiin mukaan, ilmankos missään ei oo järkeä" on lyhyt, sekä sellainen jota en varsinaisesti haluaisi kokea
Pitäisi räjäyttää mun tmx-karttojen latausrajapinta tukemaan kaiken muunkin, jota säilytän blobeina projektitiedostoina toimivassa sqlitessä, latausta.
Voisin myös vaihtoehtoisesti, koska c++-koodaus ei varsinaisesti kiinnosta, lähteä pyöräilemään.
Emacsin säännölliset lausekkeet on kivat!
Sitä tässä olen miettinyt, että mistähän johtuu, ettei @yle_bot -bottiin ole enää viikkoon ohjautunut #YleNews in uutisia. Suomenkieliseen @yle_fi_bot -bottiin kyllä ohjautuu suomenkieliset uutiset.
Botit ovat ymmärtääkseni saman tahon luomia.
Joku #ATK-guru voisi luoda uuten botin englanninkielisille Ylen uutisille? Ja sen ihka ekan #SvenskaYle lle! JOOOO!
Mietin että pitäisköhän riipaista joku c++-pökäle, johon resurssimanagerissa export-nappia klikatessa lisp-palvelin shellittää, ja joka ottaisi sitten yhteyden samaan possuun ja oksentaisi sieltä kaiken sqliteen kirjaston, joka ei kaadu nähdessään blobin, lävitse.
Se helpottaisi myös sitä ettei tarvisi kirjoittaa enginen pään sqliten purkurutiinia uusiksi.
Export-import logiikan kirjoittaminen on mun lempipuuhaani.
Tän symmetrisen logiikan läpi ajettuna tiedostonimi "testi.json" muuttuu levyltä ladattaessa lähes alkuperäiseen muotoonsa "\0\0\0\0\0\0\0\0\0\0" =D
Montakohan kymmentä vuotta tätä pitää vielä tehdä, että muistaisin ulkoa (MDN:stä lunttaamatta) kumpi on javacriptissa iteraatiomakro joka iteroi kokoelmani, ja kumpi on iteraatiomakro joka iteroi kokoelmani vahingossa polttaen talon samalla, for-of vai for-in.
Klikinsäästäjä: haluan aina käyttää for-of:ia, tuskin koskaan for-in:iä.
On varman liikaa pyydetty, että #HS ilmoittaisi lehden jakeluhäiriöstä tai jakelun viivästymisestä itse esim. tekstiviestillä.
Itse pitää mennä postilaatikolle toteamaan tilanne - eli etteivät ole onnistuneet toimittamaan lehteä.
Ei se oikeasti ole niin vaikeaa, tieto on varmasti olemassa, ATK on keksitty ja se pitää vain laittaa ilmoittamaan tilanteesta asiakkaalle.
Tietotekniikan ilmastovaikutuksista puhutaan tosi vähän, vaikka ne ovat maailmanlaajuisesti lentoliikenteen luokkaa. Uudessa Jutussa on ansiokkaan yleistajuinen analyysi asiasta. Esille nousee laajojen kielimallien opettaminen (esim. #chatgpt , osana nykyistä #tekoaly -buumia). Tutkijan mielestä ihmiset eivät osaa yhdistää tietokoneita, kännyköitä ja internetiä ilmastonmuutokseen.
https://www.uusijuttu.fi/juttu/s1gHgutQ-msSNBsGr-e7097
Ok, tietskarit ja intternetit kännykät ja Google ja Netflix ja YouTube ja ChatGPT toimivat biteillä. Mut ne bitit toimivat sähköllä, joka tulee töpselistä. Töpseli on yhteydessä sähköverkkoon, joka on kytketty #hiilivoimalaitos tai #vesivoimalaitos tai #tuulivoimalat tai #aurinkovoimalat tai #ydinvoimala . Näillä on erilaiset ympäristövaikutukset, esim. jätettä ja hiilidioksidipäästöjä. Sit vielä tietokoneiden tekemiseen tarvitaan materiaaleja ja energiaa.
Onkohan nykyisessä peruskoulun tai edes lukion yhteiskuntaopissa / maantieteessä mitään globaaleista tuotantoketjuista?
Nyyh mun käyttäjälläni tässä softassa ei ole oikeutta suorittaa toimintoa NIL :(
Tiesittekö että koodi toimisi paremmin jos joku kutsuisi sitä
Jos jaksaisi harrastaa niin tässä mun asuksen routerissa olisi kaikkea jännää, kuten vieraswifi joka päästää kyllä internetiin saman yhdyskäytävän läpi, mutta rajoittaa lähiverkon koneiden näkyvyyttä vieraille, sekä pptp-vpn palvelin